UA-80442521-1

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Biitsille huilaan?

Tärkeimmät mukana =)
Päiväreissut rannalle on vähän eri tyyppisiä nykyään, verrattuna siihen aikaan, kun tämä meidän pienin perheenjäsen ei ollut vielä syntynyt. Ennen sitä heitti huolettomasti laukunpohjalle jotain, mitä arveli rannalla tarvitsevansa; vähän aurinkovoidetta, pyyhkeen, ristikon ja kynän, mansikoita, kirjan, aurinkolasit ja uimapuvun. Helppoa kuin mikä! Nykyään sitä pakkaa pojalle laukun melko tarkoin; vaippoja (on), vesipullo (on), välipala (on), hiekkalelut (on), pyyhe (on), vaihtovaatteet (on), lippalakki (on). Sitten vielä pikainen tarkistus, että olihan nyt varmasti kaikki tarvittavat.
Omat kamppeet seuraavaksi. Vaan eipä tule mitään mieleen. Ehkä se pyyhe.

Poika viuhtaisee pitkin rantaa ja pyrkii hiekkaisilla jaloillaan jokaiselle lähellä olevalle piknik-viltille, menee tutkimaan muiden lasten leikkejä ja haluaisi tietenkin mukaansa muiden lelut. Mutta olipa se mukavaa katsoa pienen lapsen riemua, kun uskaltautui äidin ja isän kanssa käsi kädessä kastelemaan varpaat ja pian jo potkittiin vettä, sitten alkoi käsillä roiskiminen ja armoton kikatus. Parasta!

 Rantapäivä Ruotsissa 7/2016

   

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Roadtripille Norjaan



Toissa kesästä asti ollaan mietitty mieheni kanssa, jos kävisimme reissun Norjassa. Tämän kesälomareissun teemme kahdestaan. Reissu sisältää paljon autolla ajoa ja maisemien katselua, joten ehkä parempi, ettei ole tällä kertaa takapenkkiläisiä kiljumassa "koska ollaan perillä" ja " netti ei toimi",  sillä perillä ollaan vasta, kun saavutaan takaisin kotiin. Ajattelimme tehdä joustavan suunnitelman, jotta voitaisiin mennä mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan. Selattiin tänään esitteitä ja karttoja. Pohdittiin, jos yövyttäisiin sekä leirintäalueilla mökeissä että hotellissa. Reitille sattuisi ainakin Narvik ja Lofootit ja mahdollisuuksien mukaan katsotaan ehdittäisiinkö myös valassafarille. Mikään edullinen maa Norja ei varsinaisesti ole. Laskeskeltiin, että samalla matkabudjetilla saataisiin viikon reissu johonkin Välimeren maahan. Ehkä ensi vuonna sitten. Eikä nämä viime aikaiset tapahtumat maailmalla ole mitenkään erityisesti kannustaneet varaamaan matkaa aurinkorannoilta tai Euroopan isoimmista kaupungeista. Kerran Norjassa käyneenä maisemat ovat kyllä niin uskomattomat, että ajettua tulee ihan liikaakin, kun kokoajan pitää nähdä vain lisää ja lisää. Ihan pohjoisimmassa Norjassa en ole käynyt, koska minulla on siitä mielikuva, että se olisi karu ja kivikkoinen, ehkä jokseenkin tylsä. Voin toki olla väärässäkin, koska minulla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Edellisellä reissulla kävin Lofooteilla ja Bodön seudulla. Bodön korkeudella ainakin oli todella rehevää. Ai että, kun on taas mukavaa mitä odottaa! =) Odotan kyllä innolla myös opintojen alkamista ja muitakin uusia juttuja, mitä tuleva syksy tuo mukanaan.

Roadtripin suunnittelua

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Pompoteltavia saippuakuplia kesäpäivän iloksi

Vielä on kesäkelejä! Vuoden vanha postaus taas ajankohtainen =)

Eräänä päivänä perheemme alakoululainen halusi ostaa kaupasta saippuakuplia, joissa mukana oli sukka, jonka avulla pompotella kuplia. Paketti taisi maksaa 12.95e ja uusi saippuakuplapullo vajaan 6e. Poika halusi kikkailla saippuakuplilla ja tietenkin se oli "pakko saada". Saippuakupla-aine kuitenkin loppui  jo samana iltana ja sitä piti saada lisää. En ajatellut maksaa "tiskiaineesta" yhtään enempää, vaan kurkattiin netistä, miten sellaista samanlaista ainetta voisi valmistaa itse. Muistin tietenkin jo lapsuudesta, että tiskiainetta ja vettä sekoitettiin, mutta mikä ainesosa siitä tekee niin joustavan, että sitä voi pompotella. Netin ihmeellisestä maailmasta löytyi tämäkin tieto. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tiskiaineen ja veden lisäksi laitettiin myös siirappia. Pompotteluun kävi mikä tahansa sukka tai vaikka paidan hiha.

Kestävien saippuakuplien resepti:




6 osaa vettä
3 osaa astianpesuainetta
1 osa siirappia

Sekoitus toimii parhaiten valmistuspäivänä

Laitoimme 3dl vettä, 1,5 dl astianpesuainetta ja 0,5dl siirappia. Sillä määrällä pompoteltiin kuplia kyllästymiseen saakka.

Lapsellehan oli jännittävää itse olla tekemässä kyseistä sekoitusta. Oli mukava seurata, kun seoksen tekemisen aikana lapsi epäili kovasti sen toimivuutta ja hetken kuluttua taas toiveikkaana pohti, jospa se sittenkin toimisi. Ja voi sitä ilon määrää, kun seos toimi paremmin, kuin oli ikinä uskaltanut toivoakaan.






tiistai 26. heinäkuuta 2016

Leivontaa ja kaupoissa luuhaamista

Pullaa tuoreilla mustikoilla

Tänä aamuna tuli mieheni veljentytär hoitoon päiväksi. Kävimme ensin kaupoissa kiertelemässä ja selattiin ruoka- ja leivontablogeja, jos vaikka löytyisi jotain kohtuullisen helppoa leivottavaa tämän tulevan koululaisen kanssa. Löysimme Kinuskikissan sivuilta helpon vanilja-mustikkapulla -reseptin ja käärimme hihat ja aloimme leipomaan. Ja hyväähän niistä tulikin. Ilmeisesti muidenkin mielestä, kun yksi ainoa pulla oli jäljellä, kun tulin pieneltä juoksulenkiltä kotiin. Mukava päivä kaiken kaikkiaan. Katsottiin aamulla Pikku Kakkosta, lähdettiin kirppis- ja shoppailukierrokselle, leivoimme ja nyt iltasella ehdin vielä pienelle juoksulenkille, vaikka jalkoja särkee aika lailla. Pitäisi varmaankin huomenna juoksemiseen sijaan käydä vain pieni palauttava kävelylenkki. En tiedä onko päkiät kipeät eilisestä lenkistä, vai tämän päivän korkkareilla käydystä monen tunnin kauppareissusta.

Juoksutakinkin tänään löysin. Olin kierrellyt urheiluliikkeitä ja marketteja, mutta en ollut löytänyt sopivaa juoksutakkia. Tai olisihan niitä sopiviakin löytynyt, mutta en ollut ajatellut maksaa pelkästä takista satasta. Sattumalta näin Facebookin kirppiksellä myynti-ilmoituksen juoksutakista, jota oli ilmoituksen mukaan vain pari kertaa käytetty. Kävin samantien ostamassa sen 10e:lla ja tosiaan se oli kuin uusi. Pitihän sitä päästä heti testaamaan. Seuraavaksi hankintalistalla on kunnon kengät juoksemista ajatellen. Luulin, että pärjään hyvin urheiluliikkeestä ostetuilla "lenkkareilla", mutta kuulemma juoksukengät on juoksukengät. Uskotaan, uskotaan! =)

Kinuskikissan vanilja-mustikkapulliin resepti: http://www.kinuskikissa.fi/vanilja-mustikkapulla-piirakka-ja-pikkupullat/



sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Parisuhteelle aikaa

Ei ole aivan tavatonta, että otamme mieheni kanssa yhteistä aikaa silloin tällöin. Ei kerran vuodessa, vaan useammin. Joskus se tarkoittaa minilomaa naapurikaupunkiin, jossa käydään teatterissa ja syömässä hyvin. Toisinaan se tarkoittaa syksyllä patikointia tunturimaisemissa, tai hiihto- ja laskettelureissua tunturiin, ihan kahdestaan. Viikonlopun kestäviä yhteisiä reissuja on vuodessa keskimäärin kolme kertaa. Aina ei tarvitse lähteä viikonlopuksi johonkin, vaan välillä riittää yhteinen kävelylenkki tai vaikka leffassa käynti. Eilen pääsimme piipahtamaan pyörillä terassilla ja syömässä. Olikin niin hieno ilma, että tuli pyöräiltyä siinä samassa noin 20km. Onni on isovanhemmat, jotka mielellään ottavat pojan hoitoon ja katsovat samalla nuorisonkin perään. Oman ajan ottaminen ei ole perheeltä pois, vaan koemme, että parisuhteesta huolehtiminen on myös perheen etu. On mukava voida jutella rauhassa, kuunnella toista ilman keskeytyksiä ja tulla kuulluksi.


Joillakin voi olla kulunut esikoisen syntymästä neljäkin vuotta, ennenkuin irtautuvat viettämään yhteistä aikaa, edes yhdeksi illaksi ravintolaan. En näe siinä mitään väärää. Eivät kaikki koe tarvitsevansa aikaa tai huomaa ottaa yhteistä aikaa. Se ei varmaankaan tee heistä sen onnettomampia tai onnellisempia, kuin heistä, jotka sitä aikaa ottavat toisilleen hieman enemmän. Me olemme kuitenkin päättäneet, että välillä teemme jotain ihan kahdestaan, kuin ennalta ehkäisevästi. Kyseessä on nimenomaan päätös, sillä viikot ja kuukaudet vierivät niin nopeaa ohi, että, jos emme varaisi kalenterista ajankohtaa minilomille, huomaisimme varmasti vasta vuoden päästä, ettei mitään yhteisiä hetkiä ole juuri ollutkaan.

Ja olenhan "valinnut" kumppanin, kenen seurassa viihdyn ja kenen seurassa haluan olla. Haluan kuulla hänen kuulumisiaan ja ajatuksia, haluan voida nauraa hänen kanssaan tai istua hetken ihan hiljaa, sanomatta yhtään mitään. Joskus arjessa ei ehdi juurikaan pysähtyä, vasta kun ihan illalla, juuri ennen kun laitamme nukkumaan. Olen myös "valinnut" perheen ja saanut perheen, joka oikeutetusti täyttää suurimman osan päivistä, viikoista, kuukausista ja vuosista ja olen siitä iloinen. Toivon kuitenkin, että säilytämme mieheni kanssa nuo yhteiset minilomat tai leffaillat vielä vuosienkin päästä ja huomaamme yhä uudelleen, että "tuo on se ihminen, kenen kanssa minä viihdyn ja kenestä jaksan kiinnostua yhä uudelleen".

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Kirppislöytöjä

Silloin tällöin tulee käytyä kirppiksillä. Paljon hyviä vaatteita ja leluja jää varmaan huomaamattakin, kun en ole penkojatyyppiä. Pääpiirteisesti kuljen kirppispöytien kujia ja jos jotain mukavaa sattuu silmään, tutkailen kyseistä pöytää hieman tarkemmin. Tällä hetkellä tulee kirppiksellä käytyä normaalia enemmän, koska pidän itsekin kirppispöytää paikallisella kirpputorilla.

Viimeaikoina kirppiksiä kierrellessä olen huomannut kirppishintojen olevan melkoisen korkeita. Enään ei kyse ole  "kirppishinnoista", vaan hinnat voivat olla melko huimia. Esimerkiksi Me&I ja Noshin vaatteisiin törmää melko usein kirppiksillä ja hintaa voi olla edelleen 10e! Itse en niinkään ole merkki-orientoitunut, vaan jos vaate näyttää hyvältä ja on toimiva, niin mikä ettei. Mitään älyttömiä summia en ole valmis maksamaan "merkkivaatteistakaan", koska käyttöikä on melko lyhyt kuitenkin. Ulkoiluvaatteissa suosin tunnetusti kulutusta kestäviä merkkejä, vaikka ne nyt vähän kalliimpia ovatkin. Vaikuttaisi siltä, että tuo meidän poika on sen verran kova rymyämään, ettei vaatteet pian ehdi menemään edes pieniksi, kun ne ovat jostain jo revenneet tai puhki. Toistaiseksi kulutus on vielä melko vähäistä.

Kirppislöydöt 1e/kpl
Muutama päivä sitten mukaani tarttui kahdet hauskat housut pojalle. En ollut aikaisemmin edes kuullut kyseisestä firmasta, mutta housujen sisäpuolelta löytyi kivasti painettuna verkkosivujen osoite. https://www.tinttu.com/. Kävin heti tutustumassa kyseisiin sivuihin. Verkkosivut eivät rajoittuneet vain lastenvaatteiden myyntiin, vaan sivulta voi löytää esimerkiksi myös tapetteja. He ovatkin kiteyttäneet toimintansa: "satumainen lastenvaatteiden ja sisustustuotteiden verkkokauppa". Itsellänikin on vielä iso osa tuotteista selaamatta, kun verkkokaupassa vaikutti olevan niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista. Illalla, kun poika nukahtaa, voin hiipailla takaisin sivuille ajan kanssa kurkkaamaan, joskos löytäisin jotain kivaa tilattavaa. Ihan vielä pojalla ei ole omaa huonetta, mutta nyt onkin aikaa pohtia tekisikö huoneesta tapetteja myöten pienen satumaailman, sitten, kun se on ajankohtaista. Ihania ideoita sain kyseiseltä sivustolta.


Kirppislöytönä Kettu-housut
Tuunatut hiiri-housut
Hiiri-housut halusimme heti käyttöön, mutta jalkaterät olivatkin menneet jo liian pieneksi, joten sain vihdoin käyttöä uudelle ompelukoneelleni. Nips naps jalkaterät pois ja kuminauhakuja tilalle. Näin ollen housujen käyttöikä piteni hieman. Luulenpa, että Kettu-housutkin saavat pieneksi mentyään resorit lahkeiden suuhun. Housut vaikuttivat olevan melko reilua kokoa, joten Kettu-housut pääsevät käyttöön vasta parin kuukauden kuluttua.

Ilman näitä löytöjä olisi hyvä inspiksen lähde jäänyt kyllä huomaamatta! Eikös se ala oleen jo iltapuuron aika? =)





Juoksuohjelman ulkopuolelta

No tulihan sitä eilen käytyä juoksu-/kävelylenkki metsäpolulla. Minun kunnolla kun vielä ei juosta viittä kilometriä putkeen, sääsket meinasi ehtiä syödä elävältä. Seuraavan kerran menen kyseiselle reitille, vasta, kun 5km menee koko matkan juosten. Olen kyllä oikeasti ihan tyytyväinen omaan lenkkiin. Alkuhan se on sekin. Ja juoksuohjelmassa oli eiliselle 10min kävelyä ja 4 min juoksua, joten se ylittyi moninkertaisesti. Aion jatkossa pysyä tiukemmin ohjelman ohjeilla, etten kipeytä kinttuja liiaksi. Tiedostan kyllä, että aloittelijan ei kannata hötkyillä, mutta kai sitä välillä voi kokeilla, miltä tuntuu. Tänään kuitenkin pysyin ruodussa :).

Metsän siimeksessä :)

Välitavoitteena olisi vajaan kuuden viikon päästä juosta 5km putkeen. Jos sen teen, niin palkitsen itseni hyvillä juoksukengillä. Ihan hyvät popot on nytkin, mutta pidemmille matkoille luulisin tarvitsevani kunnon kengät. Ja onhan se nyt kiva palkita itseä, kun jotain on saavuttanut. Toivottavasti se päivä sieltä vielä tulee ja etenkin se kympin rämpiminen verenmaku suussa.


torstai 21. heinäkuuta 2016

Kotimatkalla - paluu arkeen

Aamupala syöty veneessä ja rannalla pojan kanssa leikitty. Nyt suunnataan kotiin. Poika jo simahti keulaan päiväunille. Olipa mukava viettää aikaa yhdessä ilman kiirettä ja isompia velvollisuuksia. Niin sitä vain huomaa, kuinka heti kotimatkan alettua sitä alkoi miettimään pyykin pesua ja kaupassa käyntiä ja muita arjen askareita. Ajattelin mahduttaa tähän päivään myös veneen siivouksen ja uusien verhojen ompelun veneeseen. Kankaat verhojen ompeluun löysin kirppikseltä. Ja ihan oman ompelukoneenkin hankin viikolla, mutta en ole ehtinyt sitä vielä testaamaan.


Luvassa on myös pieni juoksulenkki, sitä ehdinkin jo kaivata. Sain eilen kaverilta hyvän vinkin polkujuoksupaikasta, jossa juokseminen kuulemma mielekkäämpää, kuin kovalla asfaltilla pätkyttäminen. En epäile yhtään. Tiedä, vaikka sais perheen nuorison katsoon poikaa tunteroisen, niin voitaisiin miehen kanssa käydä yhdessä polulla lenkillä. Ompa taas useampia suunnitelmia samalle päivälle. Johtunee varmaankin siitä, että sain nukkua n.9h putkeen.


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Rutiinit, rutiinit ja vielä kerran rutiinit!

Oi autuus! Näyttäisi siltä, että pojallakin alkaa kahden päivän veneily ja rannalla kuuhaus viedä veronsa. Olisiko näin, että poika tosiaan olisi unten mailla jo klo 22. Tavallaan on rankempaa olla merellä ja yöpyä veneessä, kun varsinaisia päivärutiineja ei ole ja päikkäritkin nukutaan milloin sattuu. Käytännössä sitten, kun ei enää pysytä hereillä. Poika kömpi itse veneen keulaan, laittoi tutin suuhunsa nukahti samantien.

Veneillessä minun ei tarvitse huolehtia päivän ruoasta, vaan mies loihtii kutakuinkin aina ruoan pöytään, kun ollaan reissussa. Tiskitkin hoituu yleensä huomaamatta. Onneksi! Itse, jos joutuisin sprii-keittimellä kokkaileen, niin veneestä tuskin olisi mitään jäljellä. Ai, katos vaan! Siitä se taitaakin johtua :D. No sama mistä johtuu. Ihana, kun voi hölläillä :).


Venereissulla heinäkuussa 2016     

Ei, ei tänäänkään nukahdettu klo 22. Eikä edes vielä klo 23, mutta lähellä oltiin! Totuuden nimissä:  Vaikka nautinkin pojan seurasta...Olin taas (kuten eilenkin) haaveillut veneen takaosassa istuskelusta ilta-auringossa kirjaa lukien tai mieheni kanssa jutustellen. Todellisuus olikin vähän toista: poika hyppii, nauraa, pelleilee....kivoja juttuja normaalisti, mutta ei enää kun kello alkaa käymään jo puoltayötä. 

Tyynellä säällä

Täydellistä! Nyt poika nukkuu. Itse olen unen tarpeessa myös, mutta silloin ei nukuta, kun saa nauttia hetken hiljaisuudesta ja rauhasta. Kotonakin touhuan hetken jotain ihan omaa, katson TV:stä jotain hömpäksi luokiteltavaa (Kardashianit uusintana ja uusintojen uusintoina) tai tätä uutta tuttavuuttani, eli bloggausta.

Hyvää yötä :)




Veneilemässä taaperon kanssa

Aurinkoinen ja lämmin ilma. Hypättiin eilen veneeseen ja lähdettiin saareen miehen ja pikku pojan kanssa. Viimeksi yön yli veneilyreissu tehtiin, kun poika oli 4kk ikäinen. Poika viihtyy ja leikkii rannalla. Ainoat haasteet taaperon kanssa veneilyssä taitaa olla ne, kun poikaa ei tahdo saada millään päikkäreille, eikä yöunille, kun touhuttavaa ja katseltavaa on niin paljon. Toinen pähkäiltävä asia on ollut aurinkorasvan käyttö tai pikemminkin se, kun sitä ei suositella käytettäväksi lainkaan alle 3-vuotiaille. Vaatteilla tulisi lapsi suojata ja varjolla. Maalaisjärkeä käyttäen ollaan menty tässäkin asiassa.

Pehmeät liivit on selvästi mukavammat, kuin edelliset kovat liivit.
Meri matka meni mukavasti. Saaressa kokkailtiin ja saunottiin porukalla. Miehen kanssa pulahdettiin merivedessä, mutta uimaan en itse vielä pystynyt. Sen verran kylmää tuo vesi vielä on.



Seuraavaksi suuntaamme toiseen saareen, johon kaveripariskuntakin on suunnistamassa. Vaikuttaisi siltä, että voisimme yöpyä toisenkin yön veneessä. Vettä ja ruokaa on riittävästi ja puhtaita vaatteitakin löytyy ja pojalle vaippoja. Ilmat on ollut yölläkin niin lämpimät, ettei veneen lämppäriäkään ole tarvinnut kuin käyttää päällä ennen nukkumaan menoa. Ihanaa yhdessäoloa! :)


sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Juoksuohjelma

Aloitin ennen lomareissua juoksun. Vaikka muita liikuntamuotoja olen harrastanut vuosien varrella, juokseminen ei ole ollut koskaan minun juttuni. Viime vuosina olen kuitenkin haaveillut erilaisista juoksutavoitteista ja nyt viimeinkin olen tarttumassa haasteeseen. Viikon ehdin juoksuohjelmaa toteuttaa ja lomareissulla juoksemiset sitten jäikin kokonaan. Käveltyä kyllä tuli melkoisesti. En tiedä olisiko järkevämpi vain jatkaa siitä, mihin jäi vai aloittaisinko ohjelman alusta. Ei kai se tee pahaakaan kerrata ensimmäinen viikko ohjelmasta.




Juoksuohjelma on poimittu netistä Porin kaupungin* sivuilta. Näyttäisi siltä, että ohjelma on julkaistu alunperin KuntoPlus -lehdessä. Ohjelman mukaan yhdennentoista viikon jälkeen pystyisi juoksemaan jo 10km. Olettaen tietenkin, että ohjelmaa on noudatettu 11 viikon ajan =). Tässä vaiheessa uskoni itseeni horjuu melkoisesti, mutta toivon yllättäväni itseni iloisesti syyskuun viimeisellä viikolla =).

https://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/vapaa-aikavirasto/liikunnanohjaus/5twOyf7LV/juoksuohjelma_11vkoa.pdf


lauantai 16. heinäkuuta 2016

Tuurissa

Kun olimme päässeet Tuurin leirintäalueelle, lähdimme samantien ostoksille kyläkaupalle ja kiertelemään muita alueella olevia putiikkeja. Sateinen päivä oli sopiva ajankohta viettää aikaa kaupoissa kuuhaillen. Kaupassa oli niin paljon kaikkea, että runsauden pula iski. Olin kyllä tosi maltillinen ostoksissani, koska aina, kun löytyi jotain kivaa, ajattelin, että jotain vielä parempaa tulee vastaan, joten loppujen lopuksi ostokset jäivät melko vähiin. Ostin muutaman paidan, lompakon ja keksileimasimen, jota ajattelinkin alkaa testaileen jo lähipäivinä.

 Meidän Tuurin vierailun ajaksi jokaiselle päivälle oli luvattu ukkosta ja sateita pitkin päivää. Olikin ihan mukava yllätys, kun seuraavana päivänä olikin lämmin ja sateeton päivä. Lähdimme heti aamusta paahtamaan Tivoli Sariolaan ( ilmainen alle 13-vuotiaille). Meidän pikku poikakin pääsi tivolilaitteisiin veljensä kanssa. Poika tykkäsi kovasti ja olikin silminnähden tympääntynyt, kun joutui laitteesta pois. Poika olisi pyörinyt varmasti koko päivän laitteissa, jos olisi vain saanut.


Mini-golfia kävimme pelaamassa kierroksen koko porukalla. Tai pienin tietenkin istui matkarattaissa, mutta kulki hyvin mukana alueella. Taas oli hinnat kohtuulliset. Kierros mini-golfia maksoi 3e/hlö. Rata ei ollut ihan perinteinen, vaan maisemaan oli selvästi panostettu. Tuurissa ei ollut missään rahastuksen makua, vaan hinnat olivat kohtuulliset. Myös lounasbuffetti ravintola Onnenkivessä koko perheelle tuli maksamaan vain 24.90e ja valikoimat olivat hyvät. Kaikille löytyi mieleistä syötävää. Toisin kuin huvipuistoissa, joissa rannekkeiden lisäksi ruoat on hinnoiteltu todella korkealle, eikä annokset ole laadultaan kovinkaan kummoisia. Lapsiperheelle yhden päivän huvipuistoreissu voi käydä todella kalliiksi. 


Pienille löytyi myös Muumi-leikkipuisto, joka tietenki käytiin testaamassa myös. Poika juoksi keinusta toiseen ja laski parista liukumäestä avustettuna. Samalla tuli tehtyä tuttavuutta muiden pienien kanssa. 





Illan kruunasi labyrinttimaailma
http://www.merkillinenmaailma.fi/default.aspx?id=109, joka on Euroopan suurin puurakenteinen labyrintti ihan leirintäalueen portin vieressä. Kävimme perheen 12-vuotiaan kanssa suorittamassa tehtävät, jossa tarkoituksena oli löytää kaikkiin neljään torniin, josta tuli hakea leima ja suunnistaa sitten keskellä olevaan, viidenteen torniin, josta oli kulku ulos. Menimme happy hour -aikaan (8e/hlö), eli viimeinen tunti ennen sulkemisaikaa. Kun kuulimme, että keskimäärin labyrintin suorittamiseen menee 45min, alkoikin tulla kiire, sillä olimme saapuneet paikalle 40min ennen sulkemisaikaa. Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana emme löytäneet ensimmäistäkään tornia ja aloimme jo miettiä ehtisimmekö suorittaa loppuun rataa ollenkaan. Emme kuitenkaan halunneet luovuttaa, vaan juoksimme pitkin labyrinttiä ja saimme lopulta jokaisesta tornista leimat ja löysimme tien ulos. Ajaksi saimme n.30 min. Olihan se hauskaa! =)


Kesälomareissulla Tuurissa

Maanantaina lähdimme vuokratulla matkailuautolla kohti Tuuria. Perheestämme mukana olivat kaksi nuorinta lasta ( 1v2kk ja 12v pojat). Emme ole aikaisemmin matkustaneet matkailuautolla, joten päätimme kokeilla sitä rohkeasti. Talvisin olemme kyllä asuntovaunulla tunturissa kausipaikalla, joten ihan vierasta tuon tyyppinen matkailu ei ole. Matka Tuuriin meni hyvin. Pysähtelimme välillä jaloittelemaan ja syömään.

Ennen reissua olimme kuulleet, että Tuurin leirintäalueella on usein täyttä. Tuudittauduimme kuitenkin siihen ajatukseen, ettei maanantaisin varmastikaan ole minkään sortin ruuhkaa. Paikkoja ei kuitenkaan enää ollut, joten soittelimme seuraavaksi Ähtärin leirintäalueelle, joka olisi vain 20km päässä Tuurista. Sieltäkin oli paikat jo menneet. Kalajärven leirintäalueelta puolestaan löytyi muutama paikka, joten suuntasimme Seinäjoen suuntaan noin 30km. Mihinkään näistä leirintäalueista ei voinut varata paikkaa etukäteen. Monille se on varmaankin itsestäänselvyys, mutta itse en ole koskaan aikaisemmin majoittunut leirintäalueella, joten tulipa tutustuttua siihenkin hommaan.


Kalajärven leirintäalue oli ihan ok. Ranta oli siisti ja lapsillekin löytyi pieni leikkikenttä. Olimme kuitenkin päättäneet yöpyä siellä vain yhden yön ja lähteä aamusta takaisin Tuuriin kokeileemaan onnea, josko paikka löytyisi meillekin. Ja löytyihän se. Leirintäalueella majoittuvat lähtevät klo 14 mennessä tai jatkavat vierailuaan, joten tiesimme, että paikkoja alkaisi aamusella vapautua. Tuurissa maksoi yöpyminen 20e, vaikka ei olisikaan SF-Caravanin jäsen. Ihan miellyttävä paikka kaiken kaikkiaan. Halutessaan leirintäalueelta pääsi kaupalle maksuttomalla "maisemajunalla" puolen tunnin välein. Rankkasateella tämä osoittautui käteväksi tavaksi pysyä kuivana siirtyessä autolta kaupalle.



sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Aurinko näyttäytyy!

Vihdoin paistaa aurinko ja on lämmintä. Poikakin saa paistatella päivää vähissä vaatteissa ja räpiä veden kanssa mielin määrin. Vähän meinaa alkaa reissua varjostaan pojan (ja äidin) huonosti nukutut yöt. Pari viikkoa olen ihmetellyt pojan unien katkonaisuutta ja kärttyisyyttä yöaikaan. Tänään näytti pilkottavan alhaalla taas yksi hammas. En tiedä, mistä huono nukkuminen sitten loppujen lopuksi johtuu mutta toivottavasti kohta helpottaa ja palataan kohtuullisen hyvin nukuttuihin öihin pikaisesti =). Tänään olisi ollut ilmoja käydä pyöräretkellä tai vaikkapa veneilemässä, mutta vielä on valmisteltavaa tulevaa reissua varten.


Koko perhe on nyt lomalla! Pihatöitä on vielä kesken ja saa ollakin. Ne kyllä odottavat, kunnes tullaan takaisin lomareissulta =).

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Lomareissulle valmistautumista

Lauantai taitaa mennä aikalailla pyykätessä ja pakatessa reissuun vaatteita. Maanantaina lähdemme 4-5 päivän reissulle vuokratulla matkailuautolla. Tämä taitaa olla pojan (1v2kk) ensimmäinen varsinainen kesälomareissu. Viime kesänä käytiin kyllä mökkeilemässä saaressa ja Levillä hotellilomalla. Nyt hän kuitenkin kävelee (lue: juoksee), joten lomakohteissakin pojalla on nyt enemmän katseltavaa ja puuhailtavaa.


Päätimme valita paikaksi Tuurin, Ähtärin eläinpuiston ja Seinäjoen asuntomessut. Olin itsekin vähän yllättynyt, että päätimme lähteä Tuuriin, mutta meidän poppoon kannalta sieltä löytyisi kaikille jotain tekemistä; pojille pelimaailma ja tivoli, tytöllä aika olisi kulunut shoppaillessa, perheen pienimmälle olisi puuhaa Muumi-leikkipuistossa ja koko perheenä voitaisiin pelata muun muassa mini-golfia. Perheen nuoriso (16v ja 18v), kuitenkin päättivät jäädä reissusta pois. Tietenkin nuorilla alkaa olla jo omat menot, mutta olisi ollut mukava tehdä edes yksi yhteinen kesälomareissu vielä ihan koko porukalla. On meitä silti vielä neljä perheenjäsentä menossa mukana, joten ei siellä varmasti tule aika pitkäksi.

Nyt täytyy vain toivoa, ettei säätiedotteet pitäisi paikkaansa, koska koko lomalle on kohteeseen luvattu sadetta ja ukkosta. Eihän sinne kukaan ole lähdössä matkailuautoon istumaan. Mitähän sitä osaisi pakata, ettei reissussa huomaa, että jotain oleellista puuttuu. 

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Lappapuuroa (vispipuuro)

On taas se aika vuodesta, kun pakastimesta alkaa olla marjat vähissä. Ja hyvä niin, sillä kohtahan se täytetään taas mansikoilla, mustikoilla, omien pensaiden puna- ja mustaviinimarjoilla, sekä karviaismarjoilla. Syksymmällä on mahdollisuuksia puolukoihinkin, kun anopilla on tapana käydä puolukassa ja meillekin aina muutama puolukkapussi tahtoo kulkeutua =). Itsellä puolukoiden poimiminen on värisokeuden takia aika lailla turhauttavaa, kun ämpärin pohjalla pyörii muutama orpo puolukka. Ei marjojen poimiminen ole muutenkaan heiniäni. Sienestämisestä kyllä pidän, vaikka en itse sieniä syökään.


Viimeiset puolukat juuri keittyivät lappapuuroksi netistä löydetyllä ohjeella: https://www.myllynparas.fi/reseptit/vispipuuro-marjoista . Itse tuplaan ohjeen kaikki ainekset, ja mannasuurimoitakin lisään noin desin verran lisää. Päälle laitan vaniljakastiketta.

Lappapuuro/vispipuuro ainekset (valmiiksi tuplattu):

14dl vettä

8dl puolukoita (suoraan pakastimesta)

1dl Stevia sokeria tai lähes 2dl hienoa sokeria

1tl suolaa

n.3dl mannasuurimoita

Valmistusohje:

1) kiehuta (vesi ja marjat) n. 10 min.
2) siivilöi marjojen kuoret pois
3) lisää sokeri ja suola
4) lisää mannasuurimot vispaten
5) anna puuron jäähtyä
6) vatkaa (vatkaimella) puuroa >5min.


torstai 7. heinäkuuta 2016

Juoksukoulua

Nyt sain vihdoin ja viimein aikaiseksi alkaa harjoitella juoksua. Pitkään olen sitä miettinyt, mutta en ole saanut oikein potkua aloittamiselle. Ihan alkeista on tarkoitus lähteä ja löysinkin netistä itselle sopivan harjoitusohjelman. Eilisen kävele-juokse-kävele-juokse -harjoittelun jälkeen heti toinen päivä oli vain 30 minuutin kävelylenkki. Vähän otin juoksuaskeliakin, mutta päätin, että teen kaiken harjoitusohjelman mukaan. Ettei (taas) käy niin, että alkuinnostuksissani ryntäilen ja teen paljon extraa ja sitten innostus lopahtaakin, kun olen ihan puhki.

Mihin minulla on lenkillä niin kamala kiire? Piti ihan tietoisesti hetkittäin havahtua katselemaan ympärille ja nauttia hiljaisuudesta. Kuitenkin päässä pyöri mitä pitää tehdä, kun pääsee kotia ja muistanhan nyt varmasti kaikki (En muistanut siltikään kaikkea. Ainakaan kuivausrumpua). Ehkä tuossa lenkeillä käynneistä löytyy vielä sekin puoli, että osaa rauhoittua ja tyhjentää mielen kaikista juoksevista asioista. On kyllä sellainen meta-ralli päässä, että siitä olisikin ihana saada välillä hieman vapaata. Kuinkahan se siitä rauhoittuu, kun tähän soppaan lisätään vielä opiskelukin :). Juokseminen varmaankin tuo lisäpotkua arkeen ja jaksamiseen. Ja onpas ihana olla taas innostunut jostain uudesta asiasta niin kovasti, ettei malttaisi odottaa seuraavaan päivään.

                                                       

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Opiskelun aloittaminen

Olipa mukava käydä kaverin kanssa istumassa iltaa lauantaina. Niin se vain on, että parisuhteen ja lasten myötä yhteydenpito kavereihin vähenee. Saattaa olla pitkiäkin aikoja, ettei tule pidettyä yhteyksiä. Mutta kylläpä tekee hyvää, hetken käydä pois kotiympyröistä, vaikka kotona hyvin viihdynkin. Sai rupatella kuulumisista puolin ja toisin ja pääsin vähän kyselemään itselle ajankohtaisesta aiheesta, opiskelun aloittamisesta ammattikorkeassa. Kaverilla kun on AMK-opinnot loppusuoralla ja itseä kovasti mietityttää perhe-elämän, työn ja opiskelun yhdistäminen. Seuraavat 3,5 vuotta onkin sitten melkosta organisointia, mutta varmasti kaikki järjestyy parhainpäin. Innolla ja vähän jännitykselläkin odotan, miten hommat lähtee rullaamaan. Monimuotona opiskelu on tällä hetkellä hyvä ratkaisu, kun poika (reilu 1v) ei ole vielä päiväkodissa. Lisäksi toivoisin, että voisin tehdä samanaikaisesti, mutta sivutoimisesti töitäkin. Kuinka paljon sitä onkaan opiskelu muuttunut niistä ajoista, kun viimeksi olen opiskellut päätoimisesti. Osa opiskeluista tapahtuu lähiopetuksena, mutta suurimmaksi osaksi teen etätehtäviä ja kotoa käsin kuuntelen opetusta/luentoja iLinkinä. No, eiköhän tässä ala syksyn mittaan asiat selkenemään ja mukava olisi kuulla kokemuksia monimuotona opiskelevilta perheellisiltä, kuinka perhe, työ ja opiskelu on saatu tasapainoon, niin, ettei mikään osa-alue ei kärsisi ja itsekin jaksaisi puurtaa eteenpäin ja valmistua aikataulussa.




perjantai 1. heinäkuuta 2016

Kypärä tarttui mukaan pyörän peräkärryn testireissulta

Pyörän peräkärryä käytiin testaan pikku reissu paikalliseen markettiin ja takaisin. Hyvin meni! Poika viihtyi ja peräkärry ei nitkunu tai notkunu. Tasasta ja kevyttä menoa. Vähän jännitti pienet kuopat ja patit asfaltissa, kun näin alkuun vielä niin kuulostelee, kuinka se kärry käyttäytyy. Näppärää oli myös kärryssä oleva pieni tavarankuljetukselle varattu tila. Varalta kaapattiin takit matkaan, jos alkaakin ilta viiletä. Rantsuunkin tuolla vois pyhkästä, eväät ja pyyhkeet taakse, poika kyytiin ja menoks. Hyvä hankinta!


Samalla reissulla kävin hankkimassa itselle kypärän. BMX- kypärän :D.  Taidan olla niitä harvoja, jotka ei käytä kypärää pyöräillessä tai rinteessä. En ole 30 vuoteen käyttänyt, mutta nyt siihen täytyy vain opetella. Ja äkkiä siihen varmasti tottuu. Halpa henkivakuutus.


Kärry kasattu


No nyt on pyörään peräkärry. Ja oli nopea toimitus, luvatusti. Viikossa oli luvattu toimitus ja kaksi arkipäivää vain meni. Kasauskin oli helppo, ainakin sivustaseuraajan näkökulmasta :). Hyvinhän se poikakin viihtyi kyydissä, vaikka kypärä välillä valuikin silmille. Täytyy käydä sijoittamassa parempaan kypärään, jotta tämäkin kyyti saataisiin mahdollisimman turvalliseksi. Poika istui ja ihmetteli kyydissä. Väsykin meinasi yllättää. Näissä kärryissä ei pieni saa kunnon nukkumisasentoa, vaan pää notkuu sinne sun tänne. Saapa nähdä kuinka paljon kärryä tulee loppujen lopuksi käytettyä.