UA-80442521-1

tiistai 28. helmikuuta 2017

Sairastelua ja shoppailua

Nyt, kun poika on päiväunilla, ajattelin hetken käyttää kirjoittamiseen ja mennä sitten itsekin pienille päiväunille. Päikkärit tuleekin nyt tarpeeseen, kun ollaan jälleen kerran saatu yskä kylään ja viime yö menikin yskiessä, vuorotellen pojan kanssa. Välillä piti hakea poika syliin nukkumaan ja itse yritin torkahdella istualtaan. Tämä yskä tulee ja menee, nyt kolmatta kuukautta. Kerran käytin poikaa lääkärissäkin, kun aloin epäillä tulehdusta,  mutta tulehdusarvot olivat aivan normaalit (5).

Olin odottanut minun ja pojan yhteisiä vapaapäiviä ja suunnitellut ulkoilua ja kylästelyä, niistä kummastakin kun on ollut viime aikoina vähän huono omatunto. Arki on ollut jo pitkään aikataulutettua, mutta nyt, kun aikataulut ovat vähän hellittäneet, vietämmekin sairaspäivän kotosalla, sisällä. Löytyy tästä sairastelusta yksi hyväkin puoli. Nyt sain viimein tilattua pojalle ensi vuodeksi puoleen hintaan Reiman retrohenkisen toppatakin, jota olin jo tälle talvelle vähän ihastellutkin, mutta olin jo ehtinyt hankkia hänelle toisen takin. Nyt sille jäi hintaa enää 39.98e, joten tilasin sen koossa 98. Kyseisiä takkeja voit käydä kurkkaamassa täältä*. Muita Reiman alennettuja lastenvaatteita pääset selaamaan tästä*.



Kävimme lauantaina paistamassa makkaraa laavulla ja silloin jo aavistin, että tulen kipeäksi. Vedin poikaa pulkassa pellolla, pehmeässä lumessa. Kahlasin hiki päässä, mutta hengitysilma oli sen verran raaka, että tunsin jo silloin, että saan reissusta kaupanpäällisiksi yskän tai jopa keuhkoputkentulehduksen. Lääkäriin en aio vielä mennä, mutta yritän kotona hoitaa yskää ja polttelua keuhkoputkissa Buranalla ja tuplaamalla hoitavan (astma)lääkkeen. Lisäksi laitoin yöksi rintakehään ja selkään samalle kohdalle chililaastarin. Niistä olen kertonutkin jo aiemmin täällä. Lepo kai se tärkeintä olisi. Huomaan, kun puhun tai touhuan, sitä kovempia yskän puuskia saan ja ääni alkaa mennä. Jos nyt malttaisin ottaa torkkupeiton ja nukahtaa hetken sohvalla, niin eiköhän sitä taas illan jaksa pojan kans leikkiä "keekalla". Aamu ollaankin ajeltu pikkukelkalla. Pojalla kyllä on virtaa, vaikka pikkuisen sairastaaki. Äidillä ei niinkään =).

*mainoslinkki



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, kun kommentoit! =)